Marianpäivien historiaa
Marianpäivien historiaa
Saamelaisilla on ollut tapana kokoontua kirkolle Marianpäiville jo 1500-luvulta lähtien, kun ensimmäinen kirkko pystytettiin Rounalaan. Nykyinen kirkko sijaitsee Hetassa. Se on rakennettu sodassa palaneen kirkon tilalle vuonna 1951.
Alkuaikoina saamelaiset tulivat Marianpäiville kastamaan lapsensa, käymään ripillä ja vihillä sekä hautaamaan vainajansa. Saamelaisten kokoontuessa kirkonkylälle sinne tulivat myös kauppiaat.
Vanha tapa säilyi. Vielä sodan jälkeen, 1940-luvun lopulla, saamelaisia saapui poroillansa outamailla sijaitsevista talvikylistään Hettaan jo viikkoa ennen Marianpäivää, kylästelemään suomalaisväärtiensä luokse ja tapaamaan muista kylistä saapuneita sukulaisiaan ja tuttaviaan.
Kirkonkylä oli tärkeä kohtaamispaikka. Nuoret olivat jo viikkoja aikaisemmin asettuneet kortteeritaloihin käydäkseen rippikoulua, joka päättyi Marianpäivänä myös poroajokilpailuja.
Nykyään nuoret eivät enää käy ripillä Marianpäivänä, eivätkä he tule viikoiksi asumaan Hettaan. Mutta yhä edelleen Marianpäiville kokoonnutaan Hettaan kuin vanhasta muistista, käydään kirkossa, tavataan tuttuja, nautitaan kulttuurielämyksistä ja keräännytään Ounasjärven jäälle seuraamaan poroajo- ja suopunginheittokilpailuja.
Marianpäiväjuhlien järjestelyistä on huolehtinut jo vuodesta 1971 lähtien paikallinen saamelaisyhdistys Johtti Sápmelaččat ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1969. Ensimmäisinä vuosina Marianpäiväjuhlat kestivät vain päivän. Myös kaikkien aikojen ensimmäinen pohjoismainen joikukonsertti pidettiin Hetassa Marianpäivänä 1972 monisatapäiselle yleisölle.
Mistä tulee Marianpäivien logo?
Kävijöitä
28.3.2011
jälkeen
Upplannissa v. 1618 syntynyt Olaus Stephani Graan toimi Piteån kirkkoherrana kuolemaansa saakka vuosina 1656 – 1689. Hän julkaisi ruotsinkielisen almanakan vuosille 1647-1649.
Hänen kuvauksensa Lapista ja lappalaisista ”Relation Eller En Fulkomblig Beskrifning om Lapparnas Vrsprung, så wähl som om heela dheras Lefwernes Förehållande” julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1899. Kuvaus sisältää luvun ”Om lapparnas Tijderächning omåhret, eller och om deras Runstaff”. Suomeksi sen voisi kääntää vaikka näin: Lappalaisten vuodenkierron ajanlaskusta, tai myös heidän riimusauvastaan.
Kirjassa kerrotaan saamelaisten käyttämästä kalenterista, riimusauvasta, johon oli merkitty kaikki tärkeimmät kirkkopyhät. Marianpäivä oli merkitty riimusauvaan omalla merkillään. Merkissä kuvataan luultavasti kevätpäivän tasaus,
jonka alla on sunnuntaita tarkoittava riimu.
Kirkon Marianpäivä
Marian ilmestyspäivä on kristillinen juhlapäivä, joka juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä. Suomessa Marianpäivää vietettiin vuoteen 1954 saakka aina 25. maaliskuuta.
Vuodesta 1955 lähtien sitä on vietetty sunnuntaina aikaisintaan
22. maaliskuuta ja viimeistään 28. maaliskuuta, paitsi jos tämä sunnuntai on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, jolloin Marian ilmestyspäivää vietetään palmusunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.
