Marianpäivien historiaa
Saamelaisilla on ollut tapana kokoontua kirkolle Marianpäiville jo 1500-luvulta lähtien, kun ensimmäinen kirkko pystytettiin Rounalaan. Nykyinen kirkko sijaitsee Hetassa. Se on rakennettu sodassa palaneen kirkon tilalle vuonna 1951.
Alkuaikoina saamelaiset tulivat Marianpäiville kastamaan lapsensa, käymään ripillä ja vihillä sekä hautaamaan vainajansa. Saamelaisten kokoontuessa kirkonkylälle, tulivat myös kauppiaat paikalle.
Vanha tapa säilyi. Vielä sodan jälkeen, 1940-luvun lopulla, saamelaisia saapui poroillansa outamailla sijaitsevista talvikylistään Hettaan jo viikkoa ennen Marianpäivää, kylästelemään suomalaisväärtiensä luokse ja tapaamaan muista kylistä saapuneita sukulaisiaan ja tuttaviaan.
Kirkonkylä oli tärkeä kohtaamispaikka. Nuoret olivat jo viikkoja aikaisemmin asettuneet kortteeritaloihin käydäkseen rippikoulua, joka päättyi Marianpäivänä tapahtuvaan konfirmaatioon. Samoihin aikoihin alettiin Hetassa järjestää myös poroajokilpailuja.
Marianpäiväjuhlien järjestelyistä on huolehtinut jo vuodesta 1971 lähtien paikallinen saamelaisyhdistys Johtti Sápmelaččat ry. Yhdistys perustettiin vuonna 1969.
Ensimmäisinä vuosina Marianpäiväjuhlat kestivät vain päivän. Myös kaikkien aikojen ensimmäinen pohjoismainen joikukonsertti pidettiin Hetassa Marianpäivänä 1972 monisatapäiselle yleisölle.
Mistä tulee Marianpäivien logo?
Upplannissa v. 1618 syntynyt Olaus Stephani Graan toimi Piteån kirkkoherrana kuolemaansa saakka vuosina 1656 – 1689. Hän julkaisi ruotsinkielisen almanakan vuosille 1647-1649.
Hänen kuvauksensa Lapista ja lappalaisista ”Relation Eller En Fulkomblig Beskrifning om Lapparnas Vrsprung, så wähl som om heela dheras Lefwernes Förehållande” julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1899. Kuvaus sisältää luvun ”Om lapparnas Tijderächning om åhret, eller och om deras Runstaff”.