Márjjábeaivve historiijjá


Árbevirolaččat Sámit leat čoahkkanan meassostallat girkobáikkiide Márjjábeivviid áigge. Čoahkkaneapmái ledje dieđusge girkolaš sivat, muhto leihan olbmuin dárbu muđuinnai beassat oaidnalit. Ja Márjjábeivviid áígge olbmuin lei astu ovdal davasjohtima.

Vuosttaš girku ceggejuvvui Ruovdnálii 1500-logu gaskkamuttus. 1600- logu álggus girkobáikin bođii Márkan. Go Suopma šattai Ruošša válddi vuollái, sirdojuvvui Márkana girku Bálojotnjálbmái 1826, mii bisui girkosiidan 50 jagi.

Eanodaga ođđa girku huksejuvvui Heahttái 1800-logu loahpabealde. Girku ceaggáige das sulaid 70 jagi ovdal duiskalaččat bolde dan čakčat 1944. Dáláš girku lea huksejuvvon jagis 1951 seamma girkodievvái go ovdditnai. 

Dolin Márjjábeivviid áigge sámit bohte girkosiidii gásttašit mánáid, doallat heajaid ja hávdádit váinniid. Nuorat bohte rihppaskuvlii, ja konfirmerejuvvojedje Márjjábeaivve. 

Vel 1860- logus máŋggat guovdageaidnoláš nuorat vázze rihppaskuvlla Eanodagas. Deahalaš lei dieđusge maid deaivvadit oahpes olbmuiguin ja gávpašit.

Johtti Sápmelaččat rs ortnii vuosttaš geardde  Márjjábeaivve doaluid jagis 1971. Searvi  vuođđoduvvui guokte jagi ovdal jagis 1969. 

Oba davviriikkaid vuosttaš juoigankonsearta dollui Heahtás Márjjábeaivve 1972. Juoigit bohte Ruoŧas, Norggas ja Suomas, ja guldaleaddjit ledje mánggat čuođit.